VUOSILOMA

Vuosilomasta on säädetty vuosilomalaissa ja työehtosopimuksissa. Esimerkiksi kaupan alaa, matkailu- ja ravintola-alaa, vapaa-ajan palveluiden alaa sekä kiinteistöpalvelualaa koskevat omat vuosilomamääräykset.

Mikäli työehtosopimuksesta ei löydy määräystä, noudatetaan vuosilomalakia.

Loman ansaitseminen Pääsäännön mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 14 työpäivää sisältävältä kalenterikuukaudelta. Jos työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei hänelle kerry 14 työpäivää sisältäviä kuukausia, ansaitaan vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on tehnyt vähintään 35 työtuntia.

Kalenterikuukautta, jolta lomaa kertyy, kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Vuosiloma kertyy 1.4. ja 31.3. välisenä ajanjaksona, jota kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.

LOMAN KERTYMINEN

Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, kertyy lomaa 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmasta vuosiloman ansainnasta.

Työsuhde on alkanut 1.1.2015. Työntekijä saa kesällä 2015 kuusi lomapäivää eli yhden viikon loman. Kesällä 2016 hän saa 24 lomapäivää eli neljän viikon loman ja talvella 2016–2017 kuusi lomapäivää.

Vuosilomalaissa lauantai lasketaan arkipäiväksi. Kokonaiseen lomaviikkoon kuluu siis 6 lomapäivää, vaikka työntekijä tekisikin normaalisti viisipäiväistä työviikkoa.

Vuosiloma tulisi antaa yhtäjaksoisena lomana, jos se vain töiden järjestämisen kannalta on mahdollista. Lomaa ei siis esimerkiksi saisi jakaa yksittäisille päiville koko kesän ajalle. Työnantaja voi kuitenkin jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi osissa, jos jakaminen on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.