Työntekijän perehdyttäminen

PEREHDYTTÄMINEN

Hyvin tehty perehdytys sitouttaa työntekijän paremmin uuteen työpaikkaansa ja on siten kannattavampaa työnantajalle.

Etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla perehdyttämisen tärkeys korostuu entisestään, sillä kunnollinen perehdytys tukee nuoren kiinnittymistä työelämään.

Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät tehtäviinsä. Perehdytyksestä huolehtii esimies tai esimiehen valtuuttama muu perehdyttäjä. Perehdytyksen tulee olla suunnitelmallista, ja se kannattaakin koota omaksi materiaalikseen, jonka avulla uuden työntekijän perehdyttäminen on jatkossakin helppoa ja tasalaatuista. Perehdytys tulee kirjata esim. erilliseen perehdytyslomakkeeseen, josta käy ilmi mitä asioita on perehdytetty ja milloin. Muista myös perehdytyksen jatkuvuus ja varmistaa työntekijöiden osaaminen säännöllisin väliajoin. Anna ja vastaanota palautetta.

Alle on koostettu muistilista perehdyttämisen helpottamiseksi.

Perehdytyssuunnitelma

Huolehdi, että perehdytyssuunnitelma sisältää ainakin:

Riittävästi aikaa ja resursseja perehdyttämiseen.
Määrittelyn, kuka perehdyttää.
Ajantasaiset perehdytysmateriaalit.
Muista myös tiedottaa työyhteisöä ajoissa uudesta työntekijästä.

Opastus perusasioihin ennen työn alkua

Esittele työpaikan toiminta, tavoitteet, puitteet ja työkaverit.
Kerro työntekijän työtehtävistä ja työn tavoitteista.
Kerro keneltä voi kysyä lisätietoja työhön liittyvissä asioissa.
Käy läpi työpaikan toimintatavat ja pelisäännöt.
Selvitä keskeiset työhön liittyvät ammattitermit ja työpaikalla käytetyt käsitteet.

Työsuhdeasiat

Käy läpi työsuhdeasiat, kuten työaika, palkkaus, loma- ja poissaolokäytännöt sekä työsuhde-edut.

Kerro, miten työnaikainen ruokailu ja muu työn tauotus on järjestetty.
Kerro työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä keskeisistä työntekijöitä ja työnantajaa koskevista laeista.
Opasta työntekijä terveelliseen ja turvalliseen työhön.
Opasta työntekijälle turvalliset ja ergonomiset työtavat sekä keinot työn haittojen ja vaarojen estämiseksi ja välttämiseksi.
Kerro, mistä työntekijä löytää työtä ja turvallisuutta koskevia tietoja ja ohjeita.
Kerro työterveyshuollosta ja siitä, miten toimia, kun sairastuu.

Työtehtäviin perehdyttäminen

Kerro tehtävänkuvasta ja sen merkityksestä osana työpaikan toiminnan kokonaisuutta.
Sopikaa yhdessä tarkemmista työtehtävän vastuualueista.
Opasta koneiden, laitteiden ja työvälineiden oikea käyttö ja kerro, miten toimia vika- ja häiriötilanteissa.
Opasta työssä tarvittavien suojaimien käyttö ja se, miten toimia onnettomuustilanteessa.

TYÖASUT

Työasu toimii sekä suoja-asuna että osana yrityskuvaa. Niillä voi myös erottua ja luoda työviihtyvyyttä. Kokkitakki voi olla parhaimmillaan sellainen, ettei sitä halua riisua työpäivän jälkeen pois. Työvaatteiden kuuluu tuntua hyvältä, ja toiminnallisuus vaatteissa on kaikki kaikessa!

Työasuja kartoitettaessa mieti tarvetta: tarvitaanko t-paitoja, kauluspaitoja, kokkitakkeja, housuja, hameita, essuja jne. Huomio jokainen työntekijä ja erilaiset työnkuvat!

Etenkin ravintolassa keittiötyöskentelyssä kannattaa harkita itselle parhaiten sopivaa työasupalvelua.

Muista työvaatteita valitessa

Varmista, että vaatteita on saatavilla riittävä kokoskaala.
Valita helppohoitoisia ja kestäviä vaatteita.

Työvaatehuolto

Työvaatteet vaativat jatkuvaa huoltamista, joten heti alkuvaiheessa kannattakin pohtia, teetkö sopimuksen pesulan kanssa työvaatehuollosta vai ovatko vaatteet itsehuollettavia. Muista käydä asia myös työntekijöiden kanssa läpi!

Mikäli työntekijä hankkii itse työkengät, mieti tarvitseeko työntekijän itse hankkimista kengistä ohjeistaa jotakin erityistä.

TYÖTERVEYSHUOLTO

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työsopimussuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto.

Työnantaja voi lisäksi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.

Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työntekijälle itselleen työterveyshuolto on maksutonta.

Työterveyshuolto on toimintaa, jonka järjestää ja kustantaa työnantaja, ja joka tukee työntekijöiden työkykyä. Työnantajan on laadittava työterveyshuollon kanssa kirjallinen sopimus palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamiseksi. Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, josta työterveyshuolto tekee kirjallisen raportin.

Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus ja työpaikkaselvityksestä tehty raportti kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla.

TYÖSUOJELU JA –TURVALLISUUS

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Tämä edellyttää, että työnantaja on tietoinen työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden hallinnasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijöillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehdä työnsä turvallisesti.

Työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät tulee työpaikalla selvittää järjestelmällisesti. Tällä työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.

Työsuojelun toimintaohjelmassa esitetään tavoitteet työpaikan työterveys- ja työturvallisuustoiminnalle ja henkilöstön työkykyä ylläpitävälle toiminnalle. Lisäksi toimintaohjelmassa selvitetään työsuojeluvastuut ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämistapa. Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen perustuu työturvallisuuslakiin. Ohjelma on työnantajakohtainen ja koskee kaikkia työnantajia.

Työterveyshuollon keskeinen tehtävä on yhteistoimin työpaikan kanssa edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, turvallista työn tekemistä, työyhteisön toimintaa sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.

Päihdetyö työpaikalla on osa työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä.